Ennen joulua ompelin Poikaselle ihanan ruskeat samettihaalarit.


Materiaalina on papan vanhat samettihousut ja kaava on itse sopivasta unihaalarista muokattu. Ekotorilta löysin joskus tuommoisen vanhan palleropäisen vetoketjun ja henkselien nipsut on oman kaapin kätköistä, kuten myös vetoketjuun sopiva vihreä vinokantti. Näistä tuli kivat ja kasvunvaraakin löytyy.



Rakkaimmat, Poikanen ja Isi joululahjojen kimpussa. Hyvä että ovat silmänsä auki saaneet.



Tämmöinen löytyi yhdestä Aleksin paketeista. Halusin Poikaselle lapsenmielisen ja värikkään päiväpeiton. Eipä ollut helppoa sen löytyminen, joten päätin tehdä itse. Kangas oli kiven takana, mistään ei löytynyt mieluisaa. Lopulta pistin äitini miehen Ikealle työmatkallaan ja sain haluamani pussilakanasetin pikatoimituksena kotiin. Pussilakana paloiksi, tikkivuori toiselle puolelle ja haluamani päiväpeitto oli valmis.



Lorupussi. Askartelin pussiin parisenkymmentä lorukorttia. Hitsit että oli kivaa puuhaa ainaisen kankaiden pyörittelyn ja puikkojen kilistelyn tilalle. Päällystin kortit kontaktimuovilla ja surautin niille pikaompeluksena tuommoisen kivan pussukan. Tuota ihanaa sienikangasta hamstrasin joskus Eurokankaasta ja harmittaa etten ostanut enempää. Pieni palanen odottaa kuitenkin vielä tuolla kaapissa, onneksi.

Näiden lisäksi neuloin Aleksille pukinkonttiin mutamat villasukat, joita en jaksanut laiskuuksissani kuvata. Miehekkeelle olisin halunnut ommella jonkun kivan, erikoisemman hupparin, mutta sopivaa kangasta ei löytynyt mistään.


Sitten Rusinan paketteihin.



Kestovaippa jos toinenkin. Ja vielä olisi ainakin reilut kymmenen vaippaa ommeltavana. Mutta ovat ne niin suloisia, että kyllä niitä jaksaa väkertää.



Imuja vanhoista pyyhkeistä, muutamissa välissä myös bambucollegea ja osassa toisella puolella trikoo.

Ja Rusinakin sai jotain puikoilta, pienen pienet tumput ja villasukat, niitäkään en kuvaillut.


 


Villasukat anopille. Näiden kaveriksi laitoin kierrätyskankaiset kotipöksyt. Appiukko sai myös villasukat, on muuten aika iso homma neuloa miesten sukkia. Appivanhempieni pakettiin sujautettiin myös tämmöinen:

 


Purkillinen mustia torvisieniä kuivattuna. Löydettiin Mikan kanssa loistavia sienipaikkoja viimesyksynä, toivottavasti tulevana syksynäkin sama tuuri jatkuu.


Ja lisää sukkasatoa.


Jämälangoista neuloin pikkusisarilleni raitasukat.

 


Äidilleni sukat ja näillekkin kaveriksi kotipöksyt.

 


Sukat myös ystävälle.

Minuun on kyllä iskenyt joku neulomisvimma. Kahdet puikot ovat käytössä kokoajan. Toisissa on tulossa kotisukat itselle ja toisissa villapuku Poikaselle. Niiden jälkeen alkaa syntyä villapuku Rusinalle ja kettuaiheiset pipot molemmille lapsukaisille ensi syksyyn.



Mekotus kummitytölle. Tämän lisäksi laitoin pakettiin pienet neulomani sukat.

Siinäpä ne itse tehdyt tonttuhommat taisivat ollakkin. Nyt on jo mielessä, ja ehkä jopa työn alla ensi joulun paketit. Hullua, mutta totta.


Muutamia muita ihania seuraavaksi.


Tämän lämpöisen suloisuuden ostin kaveriltani Rusinalle ensi syksyyn. Kympin maksoin ja sain siilitossut ja muutakin mukavuuksia kaupanpäällisiksi!



Retroverhot. Ihanan paksu kangaslaatu ja täydelliset värit, monta metriä kangasta 12 eurolla. Aluksi tuntui melkoisen kalliilta, ja jätin verhot kirpparille. Sitten iski suuuuuri katumus ja onnekseni löysin ne vielä samalta paikalta seuraavana päivänä. Ja kenellekkään tuskin on epäselvää, kenen huonetta nämä kaunistavat. Tai oikeastaan komistavat, kun on herrasta kyse.



Fisher Pricen kassakone. Niiiin löytö, 3,5e Fidalta! Herättää minussa kyllä lapsuusmuistoja. Todella hyvässä kunnossa on tämä kapistus ja kaikki osatkin tallella.



Ihanat retroverhot, mallia kukko. En voinut olla ostamatta, 12e maksoivat nämäkin, mutta kangasta on reilut kolme metriä. Tästä ompelee vaikka mitä ihanaa!

Vihreä sydänkappa ja kaksi salusiiniä löytyivät 3e hintaan.



Nämä kankaat maksoivat euron. Muodostaan päätellen olivat olleet joskus jonkinmoinen sohvanpäällinen. Oikein mukavia molemmat kuosit.



Isin ja Poikasen legoleikeistä tuli viesti äidille. Kumpikohan tämän olisi tehnyt?

Nyt hyvää yötä. Nappaan tuon kipeän pojan kainalooni ja toivon, että ensiyönä nukutaan edes hieman.