Tässä blogissa on hiljaiselo jatkunut turhankin kauan. Meillä sitä hiljaiseloa ei kyllä ole näkynyt, joten ehkäpä siinäkin yksi syy. Tai selitys.

Meillä siis on tapahtunut kaikenlaista. Vatsassani köllöttelee vauva, kovasti liikuskeleekin jo. Pahoinvointia, kiukutusta, hieman masentelua ja väsymystä on ollut riittämiin. Nyt elämä kuitenkin alkaa jo voittaa. Ja kaikesta tästä seuraa kuitenkin niin ihana lopputulos, että ehkä tämän kestän. Ja ehkä Mikakin kestää. Poikanen on ihana oma itsensä, energiaa ja pientä uhmaakin löytyy.

Kirppistellyt olen jonkun verran, ja ommellutkin. Myyjäistyöt ovat kutakuinkin valmiina ja pukinkonttiin on jo jotain itsetehtyä paketoitu. Kuvia hyshysompeluksista laitan aaton jälkeen, ja myyjäistöistä kunhan saan aikaiseksi niitä kuvailla.

Kaiken mylläkän keskellä juhlittiin toki maailman parasta isiä. Tässäpä otoksia ihanalta päivältä.

Kalastajaisille kortti.

Sekä valkosuklaa-kiivikakku ja kinkkuvoileipäkakku. Nämä oli nam.